Tänään paljastan totuuden siitä, mitä on tämän blogin takana. Muuta kerrottavaa ei sitten olekaan.

Apua olen hukannut kahvikuppini! Minun täytyy etsiä se. Se voi olla joko sänkyni alla tai sukkalaatikossani. Kurkkaan sukkalaatikkooni, mutta pahastun pahannen kerran pahanpäiväisesti, sillä siellä ei ole kuin yksi lautanen. Siihenkin on ketsuppi kovettunut niin, että nyt se on jo käyttökelvoton. Kurkkaan sänkyni alle, mutta koska siellä on niin pimeää, minun täytyy etsiä laser-valoni. Löydän sen kädestäni. Ryömin sänkyni alle, mutta sitten huomaan, ettei siellä ole kuin vanha videokamerani.

muistan ne videot, joilla me mitattiin kyrpämme pituuksia... Minä olin ainoa, jolla seisoi, sillä en ollut vielä aloittanut ryyppäämistä. Myöhemmin muut ihmettelivät, miten kehtasin suostua johonkin tuolaiseen selvin päin. Kerroin, että te saatanan tuhkamunat joitte alkoholia aivan tietoisina kaikista noloista jutuista, joita voi tapahtua

Minusta on kiva tehdä vähän noloja asioita. Ehkä siksi perustin tämän blogin. Nyt se on sitten paljastettu. Ai niin, siitä eilisestä naapurista, hän toi mukanaan jonkn kaverinsa. Se nukkuu vielä sohvallani. Ihan hyvännäkoinen on... Tumma ja ihana pehmä.... siis sopivan pehmeä... haluan jo mennä puristelemaan sitä... sanonpa vielä kuulemiin tuolle ankalle. tapailimisiin!