Tämä on tavanomainen matkakertomus, sillä minulla ei ole nyt voimia muuhun kuin kirjoittamiseen. Totta puhuen Tampereella ei tapahtunut yhtään mitään, joten tämän päivän voi ihan hyvin sivuuttaa.

Tampereella vai turussa? Join automatkan aikana 3*2*1,5 pepsi litrasta ja selvisin oksentamatta. Sitten me Nikon kanssa päätettiin kokeilla lampuntuijotusta laservalolla, eikä nähty tuntiin mitään. Niko soitti äidilleen, joka sanoi, että minä olen huonoa seuraa.. Vittu, en pidä siitä, jos ihmiset eivät pidä minusta.... Ei kun ihan oikeasti, en tiedä mistä se johtuu, mutta minä haluan vain, että kaikki rakastaisivat minua. Voisin ihan hyvin vaikka nuolla kirjaimellisesti heidän persettään. Ääh, vieläkin on pää kipeä.

Kirjoitan parin tunnin kuluttua uudestaan, mutta nyt minä haluan vain mennä makaamaan sängyn alle ja toivon, että kaikki pysyy liikkumattomana. Otin äsken kaksi ja puoli burana kasisatasta, mutta eivät ne näytä auttavan. MInä haluan vain... oksentaa ja itkeä. No ainakaan en lähde automatkalle pariin kuukauteen...