Tämä on pirun historiallista. Ensimmäistä kertaa koskaan blog like a dog jatkaa blogittamista kuukausien jälkeen! Paitsi että tällä kertaa minulla ei ole mitään kerrottavaa!

Olisin kirjoittanut aikaisemmin, mutta kun en muistanut salasanaani ja tunnustani. Nyt sitten, kun olin pesemässä hampaitani pepsillä ja tuijotin vaaleaa seinääni, mieleeni tuli koira. Koira oli kuollut, mutta se oli kaunein koira, jonka olin koskaan nähnyt. Silitin sitä kuonon alta. Koira sanoi: "Sinä olet aloittanut jotakin ja nyt sinun on sitä jatkettava, senkin paskapää helvetin yksinäinen runkkari!" Olin juuri vastaamassa, että onhan minulla seuraa, mutta silloin kuollut koiranpaska rähähti ja sen osia levisi ympäri huonetta.

Vuodatus näyttää olevan nyt suosittu paikka. Tosi hyvä. Löysin Vuodatuksen avulla uusia osia itsestäni. Vuodatus antoi minulle sukupuolen. Hitto, taidan tehdä Vuodatukselle onnittelurunon:

Pienen lampaan vuodatus

Olen pieni mää mää mää mää
tänään kävin kaupassa ostin yhden tomaatin joku katsoi minua kummasti
sitten astuin lätäkköön näin lentokoneen ja joku kysyi minulta missä on bussipysäkki
päätin maksaa huomenna vuokran ja ehkä käydä pitsalla
mutta enhän minä voi käydä pitsalla en en en!
kenen kanssa minä muka sinne menisin!
olen niin yksinäinen eikä kukaan rakasta minua,
olen niin yksinäinen ja kaikki vaan inhoaa minua!